Kotilatauspisteellä lataat sähköauton helposti ja turvallisesti

Sähköauton latauksesta suurin osa tapahtuu kotona yöaikana. Kotilatauspisteen hankkiminen ei vain helpota jokapäiväsiä rutiineja sähköauton kanssa, vaan myös takaa turvalliset yöunet.

Kotilatauspisteen hankkiminen on osa auton ostoa

Sähköauton käyttö ja sen lataaminen perustuu sekä kotona, että julkisilla latauspisteillä tapahtuvaan lataukseen. Erityisesti yksityiskäytössä olevat autot viettävät suurimman osan, jopa 90 %, ajastaan pysäköityinä. Sähköauto käyttääkin tuon muuten joutoajan itsensä lataamiseen. Otollisin aika auton lataamiseen on luonnollisesti yöllä omasta kotilatauspisteestä, sekoittamatta arjen rytmejä ja keskeyttämättä päivän ajoja.

Koska suurin osa sähköauton latauksesta tapahtuu kotona, on sen helppouteen ja turvallisuuteen kiinnitettävä erityistä huomiota. Vaikka automallien mukana tulee yleensä latausjohto, jolla sähköautoa voi ladata tavallisesta kotitalouspistorasiasta, on johdon käyttö tarkoitettu vain tilapäiseen lataukseen ja silloinkin vain tarkastetuista pistorasioista. Sähköauton lataaminen kuormittaa talouksien sähköverkkoa sen verran huomattavasti, että esimerkiksi vanhojen omakotitalojen vanhat sähköviennit voivat vioittua ja aiheuttaa näin palovaaran talon asukkaille. Tämän takia on oman turvallisen kotilatauspisteen hankkiminen  osa auton ostoa. Lisäksi kotilatauspisteen avulla säästyt vaivalloiselta latausjohdon jokapäiväiseltä kaivamiselta auton takakontista. Myös lataaminen tapahtuu nopeammin.

 

Kotilatauspisteen lisäksi sähköauton käyttäjä käyttää hyväkseen julkisia latauspisteitä. Myös niiden käyttöä ja erityispiirteitä on esitelty tässä oppaassa.

Lataustyypit eri kohteissa

Julkinen lataus

  • Päätieverkolla sijaitseva lataus julkisella tieosuudella
  • Kadunvarsilataus kaupunkikeskustoissa
  • Julkisissa pysäköintilaitoksissa ja pysäköintialueilla sijaitsevat latauspisteet
  • Valtion ja kuntien kiinteistöissä sijaitsevat julkiset pisteet

Puolijulkinen lataus

  • Päätieverkolla sijaitsevat lataus yksityisalueella (esim. huoltoasemat)
  • Kaupalliset pysäköintilaitokset
  • Yksityisissä kiinteistöissä sijaitseva kaikille avoin lataus (asuinkiinteistöt, liikekiinteistöt, muut)

Yksityinen lataus

  • Yksityiset pysäköintilaitokset, joihin ei yleistä pääsyä
  • Yksityiset kiinteistöt (esim. yritykset, asuinkiinteistöt), joissa pääsy lataukseen rajattu vain omille käyttäjille.
  • Pientalot

Näin hankit sähköauton latauspisteen sujuvasti

Sähköauton käyttö viestii teknistä edelläkävijyyttä sekä ympäristöarvojen huomioimista käytännön tomenpiteinä. Se tuo mukanaan paremman suortuskyvyn, pienemmät päästöt ja alemmat polttoaine-  ja huoltokustannukset. Lisäksi se mahdollistaa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisen liikenteessä.

Sähköauton latausjärjestelmän hankinnassa kannataa huomioida seuraavat vaiheet:

1. Tarvekartoitus

Sähköautojen tulemiseen kannattaa varautua hyvissä ajoin jo muiden remonttien yhteydessä. Selvitys nykyisistä ja tulevista tarpeista luo pohjan suunnittelun aloittamiselle. Alussa on hyvä päättää, onko latausasema yksityinen, julkinen vai näiden välimuoto. Lisäksi on hyvä pohtia, kuka maksaa latauksen nyt ja tulevaisuudessa.

2. Suunnittelu

Sähkösuunnittelu ja mitoitus tulee teettää alan ammattilaisella. Sähkösuunnittelun pohjaksi kannattaa teettää selvitys nykyisen verkon kunnosta. Suunnittelussa kannattaa varautua latausaseman laajennettavuuteen. Mahdollisista liittymämuutoksista tulee ilmoittaa hyvissä ajoin sähköverkkoyhtiölle.

3. Luvat

Suunnittelun dokumentaation tulee mahdollistaa lupien hakeminen. Suunnittelun yhteydessä tulee omalta vakuutusyhtiöltä pyytää lausunto koskien latauspisteiden sijoittamista.

4. Hankinta

Hankinnan osalta kannattaa varmistaa kolme asiaa: 

1. Latausasema täyttää latauslaitteiden yleiset vaatimukset ja että ne soveltuvat Suomen olosuhteisiin. 

2. Yhteiskäytössä oleva latausasema täyttää yhteiskäytön vaatimukset ja 

3. Latausasema täyttää vaadittavat turvallisuusvaatimukset.

Eri vaihtoehtoja vertailtaessa kannattaa huomioida, että etähallinnan avulla voidaan säästää huomattavasti elinkaarikustannuktsissa. 

5. Rakentaminen

Latauspisteen asentaminen on aina tehtävä valtuutetun sähköliikkeen toimesta sähköturvallisuussyistä. Tilaajan tulee huolehtia projektin valvonnan järjestämisestä. Asentajalta kannattaa vaatia tarkka dokumentaatio, käytönopastus ja perehdytys.

6. Huolto- ja ylläpito

Latauspisteeltä tulisi edellyttää ennakoivaa huolto- ja kunnossapito-ohjelmaa. Latauslaitteet tulee testata, tarkistaa, puhdistaa ja kuluvat osat vaihtaa huolto-ohjelman mukaisesti. Latauspisteiden vikatilannepäivystyksen on suositeltavaa toimia 24/7.

 

Oikein suunniteltuna, asennettuna, käytettynä ja huollettuna sähköauton latauspiste on turvallinen ja helppo käyttää.

Latausasemaa hankittaessa tulee huomioida, että latausalue täyttää yleiset palo- ja sähköturvalli-suusvaatimukset,  suunniteltu latausalue täyttää vakuutusyhtiön/Finanssialan keskusliiton vaatimukset ja  latausalue täyttää Seskon suositukset.

Lisäksi kannattaa varmistaa omien latauspisteiden näkyvyys kartalla ilmoittamalla tiedot kansalliseen rekisteriin.

Kotilatauspiste valitaan automallin perusteella

Sähköautolle suositellaan aina sille suunnitellun lataustolpan asentamista, mikä mahdollistaa turvallisen käytön, helpon etäohjauksen sekä lataustapahtuman tunnistuksen ja mittauksen.

Sähköauton lataus voi tapahtua kolmella eri tavalla

Peruslataus 

Peruslataus tapahtuu käyttäen kiinteästi asennettua kotilatausasemaa tai varsinaista sähköauton lataamiseen tarkoitettua pistorasiaa (julkiset latauspisteet). Lataus kestää 1-6h. (puhutaan myös lataustavasta 3).

Kotilataus

Latausmukavuuden, sähköturvallisuuden sekä latausnopeuden takia koteihin suositellaan asennettavaksi kiinteä latauspiste tai -tolppa. Latauspisteen hankinnassa ja asentamisessa on syytä ottaa yhteyttä alan ammattilaiseen (asennuspalvelun tarjoajaan ja/tai sähköliikkeeseen).

Eurooppalaiseksi sähköauton vaihtovirtalatauksen (AC, käytetään peruslatauksessa)pistokkeen standardiksi on muodostunut Mennekesin kehittämä latauspistoke. Tämän eurooppalaisen standardin vahvuutena on sen monipuolisuus. Virtalähteen jännite voi vaihdella yksivaiheisesta 230 voltista kolmivaiheiseen 400 volttiin ja virta 16 ampeerista 63 ampeeriin. Pistokkeissa on myös liittimet datasiirtoa varten. Johdon liitin on kummastakin päästä samanlainen. Sitä voidaan käyttää myös siinä tapauksessa, että auto syöttää sähköä verkkoon.

Teholataus (Pikalataus)

Teho- tai pikalatauksessa käytetään auton ulkopuolista tasavirtalaturia. Tämä lataustapa on tarjolla osassa julkisia latauspisteitä. Akut saa ladattua 80 % noin puolessa tunnissa. Kaikki ladattavat ajoneuvot eivät sovellu pikaladattaviksi. (Puhutaan myös lataustavasta 4).

Latausasemat voidaan varustaa molempien pikalatausstandardien (CCS ja CHAdeMO) mukaisesti.

CCS (Combined Charging System) tai Combo, on lataustapa, jossa yhdistyy Tyypin 2 pikalataus yhteen pistokytkimeen. CCS - latauksessa yhdistetaään autoon yksi- ja kolmivaiheinen vaihtovirtalataus ja tasavirtalataus sekä julkisille paikoille sopiva erikoisnopea tasavirtalataus. Tämä lataustapa on hallitseva järjestelmä Euroopassa ja USA:ssa. 

CHAdeMO on Toyotan, Nissanin ja muiden japanilaisten toimijoiden yhdessä kehittämä pikalataustekniikka. Sitä käyttävät mm. Nissam Toyota, Mitsubishi, Peugeot ja Citroën. CHAdeMO mahdollistaa jopa 125 A suuruisen tasavirran siirtymisen autoon. Sen liittimessä on myös omat nastat tiedonsiirtoa varten. Auton akuston valvontaelektroniikka säätää latausjännitteen ja -virran akustolle sopivaksi.

Hidas lataus (poikkeuslataus)

Tarkoitettu tilapäiseen lataukseen

Sähköautoa voi tilapäisesti ladata poikkeustapauksissa auton mukana tulevalla johdolla kotitalouspistorasiasta (puhutaan myös lataustavasta 2).

Ajoneuvon mukana tulevalla kaapelilla, jonka virta on rajoitettu alle 10 A, voidaan sähköautoa ladata satunnaisesti tavallisesta maadoitetusta pistorasiasta (SCHUKO). Tämän käyttömukavuus voi olla puutteellinen. Latausaika on noin 12 tuntia. Tavallista pistorasiaa ei suositella käytettäväksi sähköautojen jatkuvaan lataamiseen. Sitä ei ole tarkoitettu eikä suunniteltu suurten virtojen pitkäaikaiseen käyttöön. 

Nykyiset lämmitystolpat eivät sellaisenaan sovellu sähköauton lataamiseen. Auton lataus vaatii n. 3 kW:n tehon, kun lataustolpat on usein mitoitettu kestämään suurimmillaan noin 2 kW:n kuorman per pysäköintipaikka.

 

Kotilatauspiste hankitaan ostettavan auton perusteella.

Tarjolla olevissa sähköautomalleissa on käytössä muutamia eri latausstandardeja, eli eri nopeuksilla ja erilaisin liittimin tapahtuvia lataustapoja. Vaikka eri automalleja vertaillessa lataustavat ja niiden vertailu vaikuttaa monimutkaiselta, ei kotilatauspistettä hankkiessa tarvitse tietää kuin juuri oman autonsa latausstandardi. Kotilatauksessa pääosin käytetään Peruslatausta (myös osassa kotilatauspisteissä mahdollisuus Hitaaseen lataukseen). Peruslataukseen on Suomessa käytössä kaksi latausstandardia: ’Mennekes’ (tai tyyppi 2) sekä ’Yazaki’ (tyyppi 1/SAE J1772). EU on säätänyt direktiivin, joka määrittelee Mennekes –tyypin EU:ssa käytettäväksi standardiliittimeksi. Tästä huolimatta Suomessa olevissa autoissa on molempia. Lisäksi molemmista lataustyypeistä on olemassa ns. Combo versiot, jotka mahdollistavat tietynlaisten pikalatausasemien käytön tulevaisuudessa. Tämä ei kuitenkaan vaikuta kotilatauspisteen hankintaan.

Alla olevasta taulukosta näet mitä standardeja kukin sähköauto käyttää kotilatauksessa.

 

* Tulossa eurooppalaiseen versioon

Disclaimer: Taulukko on osin puutteellinen. Taulukon tietoja ei tule käyttää kotilatauspisteen tai auton oston päätöksenteossa, vaan tulee tiedot tarkistaa auton ja latauspisteen jälleenmyyjältä.

 

Latausjärjestelmän hankinta askel askeleelta

Alla kerrotaan yksityiskohtaisesti miten hankit sähköauton latauspisteen kotiisi.

1  Alkukartoitus asiantuntijan toimesta

Sähköautojen tulemiseen kannattaa varautua hyvissä ajoin myös muiden remonttien yhteydessä.

Sähköautojen yleistymiseen kannattaa varautua kiinteistöissä ja parkkipaikoilla. Esim. sähkö- tai piharemontin yhteydessä voidaan tehdä esivalmistelua tulevien sähköauton latauspisteiden asentamista varten esim. sähkökaapeleiden putkitusten avulla.

Tarve nyt ja tulevaisuudessa luo pohjan suunnit-telulle.

Latausratkaisun hankinta on hyvä aloittaa tarvekeskustelulla. Hankintaan liittyy paljon kysymyksiä, joihin tarvekeskustelussa haetaan vastauksia. Keskustelussa on hyvä selvittää peruslähtökohdat ratkaisulle. 

 Mitä latausratkaisulla ladataan (sähköautoja, -moottoripyöriä, -skoottereita, -polkupyöriä tai sähköisiä työkoneita)?
 Kuinka nopeaa latausta käyttäjät tarvitsevat?
 Kuinka paljon ratkaisulle arvioidaan käyttäjiä nyt ja tulevaisuudessa?
 Miten latausratkaisua aiotaan käyttää yrityksen viestinnässä/mainonnassa hyväksi?
 Miten sähkön mittaus ja laskutus järjestetään?

Alussa kannattaa päättää, onko latausasema yksityinen, julkinen vai näiden välimuoto.

Aluksi on tärkeää määrittää, ketkä saavat käyttää latausratkaisua - halutaanko, että latausratkaisu on täysin yksityisessä käytössä tai täysin julkisessa käytössä vai jokin näiden kombinaatio. Yhteiskäyttö edellyttää kansallisen latausoperaattorin kanssa yhteensopivan latausratkaisun rakentamista. 

Alussa on hyvä päättää, kuka maksaa latauksen nyt ja tulevaisuudessa.

Myös täysin yksityisessä käytössä olevan tolpan osalta tulee miettiä, halutaanko lataustapahtumaa laskuttaa käyttäjiltä. Laskuttaminen edellyttää käyttäjän tunnistamista ja lataustapahtuman mittaamista. Yhteiskäytössä kansallinen latausoperaattori ratkaisee latauspalvelun tarjoajan kannalta laskutuksen ja suuren osan palvelurajapinnasta asiakkaaseen. 

Lataustolppien käytölle on hyvä luoda säännöt. 

Säännöissä kannattaa ottaa kantaa, saako latausasemalla pysäköidä vai onko se käytössä vain auton lataamista varten. Lisäksi kannattaa luoda säännöt yrityksen omien autojen, työntekijöiden autojen, asiakkaiden ja muiden autojen lataamiselle.

 

2  Suunnittelu

Teetä sähkösuunnittelu ja mitoitus alan ammattilaisella. 

Suunnittelu kannattaa aloittaa selvittämällä nykyisen verkon kunto.

Suunnittelutyö on hyvä aloittaa tekemällä selvitys nykyisen verkon kunnosta ja sen yhteensopivuudesta sähköautojen latauksen kanssa. Ensin tulee selvittää, kuinka kuormitettu ja häiriöinen nykyinen sähköverkko on. Tämän jälkeen on arvioitava sähköverkon/kiinteistön kantokyky tulevien latauslaitteiden aiheuttamalle kuormalle, loisteholle ja riskeille.

Varaudu suunnittelussa latausaseman laajennettavuuteen.

Alustavan suunnittelun pohjaksi on hyvä arvioida nykyinen ja tuleva tarve sähköauton lataamiselle. Nyt asennettavan ratkaisun laajennettavuuteen on hyvä varautua etukäteen suunnittelulla. Tähän voidaan varautua ainakin kolmella eri tavalla.

  • Pysäköinti- ja parkkipaikkojen suunnittelussa kannattaa maan alla kulkevat sähkökaapelit putkittaa, jotta voidaan välttää maankaivuutyöt niiden osalta laajen-nusta tehtäessä. Putkituksilla kannattaa varautua myös tiedonsiirtokaapeleiden myöhempään asentamiseen.
  • Suunnittelussa voidaan sähkökaapin mitoituksella, tyhjien lähtöjen määrällä ja tilavarauksilla varautua etukäteen laajentamiseen. Useissa vanhoissa kiinteistöissä pääkeskukset tarvitsevat remonttia ja samassa yhteydessä ne olisi hyvä muuttaa riittävän suuriksi, jotta ylimääräisiltä kustannuksilta vältytään myöhemmin.
  • Varmista, että sähkösuunnittelija neuvottelee sähköverkkoyhtiön kanssa liittymän koosta ja varautumisesta laajennettavuuteen. 

Suunnittelussa kannattaa selvittää myös muut tulevaisuuden sähkötarpeet laajemminkin.

Alustavassa suunnittelussa kannattaa kiinteistös-sä/latausalueella kartoittaa tulevaisuuden sähkö-tarpeet laajemminkin. Myös muut tulevat remont-ti- ja muutoshankkeet esim. pihavalaistuksen osalta on syytä huomioida suunnittelussa. Eri remonttien tarpeet on hyvä kartoittaa, vaikka niiden toteutuksessa olisikin useiden vuosien eroja. Hyvä suunnittelu ja toteutus mahdollistavat esim. putkitusten osalta, ettei maata tarvitse ava-ta uudestaan samasta kohdasta toistamiseen. 

Ilmoita mahdollisista liittymämuutoksista hyvissä ajoin sähköverkkoyhtiölle.

Kiinteistön/latauspaikan tehotarpeen kasvulla voi olla vaikutuksia sähköliittymään. Koko kiinteistön/latauspaikan huipputeho määrittää tarvittavat pääsulakkeet. Näiden määrittäminen on sähkösuunnittelijan vastuulla. Ilmoita mahdollisista liittymämuutoksista hyvissä ajoin sähköverkkoyh-tiölle, jotta sille jää aikaa toteuttaa muutos. Muutos voi edellyttää verkkoyhtiöltä uuden johdon asentamista verkkoyhtiön sähköverkosta kiinteis-tön/latauspaikan sähköpääkeskukseen. Liittymämuutosten yhteydessä on myös hyvä suunnitella ja varautua sähkön käyttökatkoksiin muutostöiden aikana.

Sijoittelu

Varmista, että latausalueen sijainti täyttää vakuutusyhtiön/Finanssialan keskusliiton vaatimukset. 

Tällä hetkellä kaikilla vakuutusyhtiöillä on vielä oma kanta siihen, miten latauspisteet tulee sijoittaa. Finanssialan keskusliitto on valmistelemassa vakuutusyhtiöiden yhteisiä suosituksia tätä koskien. Suositusten on tarkoitus toimia tulevien määräysten pohjana.

Huomioi törmäysriski.

Törmäysriskin vuoksi latauspistettä ei kannata sijoittaa pysäköintipaikalla suoraan auton eteen. Tolpan sijoittelun tulee mahdollistaa turvallinen auraus talvella. Tolpasta ei saa roikkua johtoja, jotka voivat jäädä lumen alle ja jäädä auran alle. 

Huomioi talvikunnossapito.

Samoin latauspisteen sijoittelulla ja merkinnällä tulee varmistaa, ettei mikään auto tai aura mahdu kulkemaan tolpan ja ladattavan auton välistä latausjohdon päältä.

Huomioi latauspisteiden selkeä merkintä.

Paikat tulisi merkitä “vain sähköautoille tarkoitettu” tai “sähköautolle vain latausta varten”, jotta tavalliset autot eivät täytä paikkoja.

 

3  Luvat ja vakuutukset

Suunnittelun dokumentaation tulee mahdollistaa lupien hakeminen. 

  •  Kotilatauspisteen asentamiseen ei tarvita lupia. 
  •   Kaupunki- ja katualueella rakentaminen vaatii useita eri lupia mm. kaivuu-, ympäristö- ja toimenpideluvat.

Pyydä lausunto omalta vakuutusyhtiöltä koskien latauspisteiden sijoittamista.

 

4  Hankinta

Hankinnan osalta kannattaa varmistaa, että 

1.Latausasema täyttää latauslaitteiden yleiset vaatimukset ja että ne soveltuvat Suomen olosuhteisiin.  

2. Yhteiskäytössä olevan latausasema täyttää yhteiskäytön vaatimukset. 

3. Latausasema täyttää vaadittavat turvallisuusvaatimukset. 

 

Kannattaa huomioida, että etähallinnan avulla voidaan säästää huomattavasti elinkaarikustannuksissa.

Latauspisteen hankintahintoja verrattaessa kannattaa myös selvittää latausratkaisun edellyttämä huoltosykli ja ennakoivan huollon tarve. Etähallinnan avulla voidaan säästää paljon huolto- ja ylläpitokustannuksissa. Esim. jos etähallintaa ei ole, vikavirran testaamiseen tarvitaan huoltomiehen käynti paikanpäällä. 

Koko projektin toteuttamiseen on kolme vaihto-ehtoa:

  •  Latausjärjestelmän voi tilata avaimet käteen ratkaisuna (projektijohto, suunnittelu, laitteet ja asennus).
  •  Projektijohdon voi ostaa asiantuntijapalveluna ja kilpailuttaa erikseen muut osat.
  •  Tilaaja voi toimia itse projektijohtajana, jolloin kokonaisvastuu järjestelmän toi-mivuudesta jää itselle.

Vaatimukset latausjärjestelmälle yleisellä tasolla

Varmista latauslaitteiden soveltuvuus Suomen olosuhteisiin.

Huomio latauslaitteiden toimintalämpötilat. Kaikki latauslaitteet eivät toimi kylmissä talven pakkasolosuhteissa (alle -25 OC).

Kannattaa varmistaa, että latauslaitteiden kannet aukeavat myös Suomen talven lumi- ja jääolosuhteissa. Kannen olisi hyvä aueta myös silloin, kun maassa on lumi, ilman että maata tarvitsee erikseen sulattaa tolpan juuresta.

Etähallinnan avulla vältytään korkeilta huolto ja ylläpitokustannuksilta.

Käyttömäärien kertominen helpottaa kuluvien osien vaihtamista. Tällöin huollon ja ylläpidon ei erikseen tarvitse käydä paikanpäällä katsomassa käyttömääriä, vaan ne voidaan vaihtaa huolto-ohjelman mukaisin väliajoin. Esim. latauspistoke on kuluva osa, jonka käyttöikä riippuu kulutuksesta.

Virheloki (error log) helpottaa laitteen huoltoa ja korjaamista.

Vikavirtasuojien etätarkistusmahdollisuus säästää huoltokustannuksissa. Vikavirta suositellaan tarkistettavan kerran kuukaudessa. Ilman etätarkistusmahdollisuutta tämä edellyttää valtuutetun huoltoliikkeen käyntiä paikanpäällä kerran kuukaudessa.

Älykkään ohjauksen avulla voidaan säästää huomattavasti sähkölaskuissa.

Älykäs ohjaus osaa ottaa huomioon sähköautojen akkujen täyttöasteen ja ohjata sähköä sitä eniten tarvitseville niin, että kulutuspiikeiltä vältytään ja sähköautojen lataus saadaan optimoitua latausaikana. Esim. hybridien, joiden lataus ei kestä koko yötä, latausta voidaan porrastaa yön aikana, jotta sähköverkon kulutus ei aiheuta kulutuspiikkiä. Samalla voidaan hyödyntää myös sähkön tunti-spot-hintojen tuntivaihtelua.

Maksullisissa latauspisteissä olisi hyvä olla tunnistus. 

Tunnistus estää väärinkäytökset ja varmistaa, että laskun saa lataaja. Ilman tunnistusta voidaan ilman lupaa ottaa latauksessa olevasta sähköautosta latausjohto ja kytkeä se toiseen autoon. 

Esim. taloyhtiöissä latauspisteeksi kannattaa valita sellainen malli, jossa on lisäksi vähintään nykyisten autolämmityspistorasioiden toiminnot eli mahdollisuus ajastaa sähkön syöttö lohkolämmittimelle ja sisäilmanlämmittimelle, samalla kun sähköauton akkuja ladataan. Lisäpistorasiat mahdollistavat myös pienemmällä virralla ladattavien sähköpolkupyörien, sähkömopojen sekä sähkömoottoripyörien lataamisen.

 

5  Asennus

  • Latauspisteen asentaminen on aina tehtävä valtuutetun sähköliikkeen toimesta sähköturvallisuussyistä.
  • Tilaajan tulee huolehtia projektin valvonnan järjestämisestä.
  • Asentajalta kannattaa vaatia tarkka dokumentaatio, käytönopastus ja perehdytys.

Käyttöönottovaiheessa järjestelmä tulee testata. Asentajan tehtävä on huolehtia käytönopastuksesta ja perehdytyksestä sekä antaa tarkastusasiakirjat, käyttöohjeet ja huoltokirja. Asennustyöstä tulee sen suorittaneelta asennusliikkeestä saada tarkka dokumentaatio, joka on tehty juuri kyseisestä kohteesta. Tämä helpottaa latauspisteen huoltoa, ylläpitoa ja mahdollista tulevaa laajentamista.

 

6  Huolto ja ylläpito

Latauspisteeltä tulisi edellyttää ennakoivaa huolto- ja kunnossapito-ohjelmaa.

Järjestelmän suunnittelu, asennus, käytetty latausteknologia ja käytetty laitetoimittaja määrittävät latauspisteen kunnossapito- ja huoltotarpeen. Latauslaitteen valmistajan vastuulla on määrittää laitteen kunnossapitovaatimukset. Suunnittelijan ja asentajan vastuulla on määrittää muun järjestelmän kunnossapitovaatimukset. 

Latauslaitteet tulee testata, tarkistaa, puhdistaa ja kuluvat osat vaihtaa huolto-ohjelman mukai-sesti. 

Tämä koskee erityisesti latauslaitetta, latausjohtoa, kaapeleita, liittimiä, sähkökeskusta ja vikavirtasuojausta.

Latauspisteiden vikatilannepäivystyksen on suositeltavaa toimia 24/7. 

Käyttäjien olisi hyvä voida raportoida päivystykseen korjaus- ja huoltotarpeet. Latauspisteissä on suuret tehot, joten vikatilannepäivystyksen ja korjauksen on oltava nopeaa ja toimivaa. Vikatilanne voi olla esim., että latauspisteen lukko on jäänyt kiinni eikä aukea. Päivystyksen järjestäminen on omistajan vastuulla. Päivystys voidaan ulkoistaa myös huolto- ja kunnossapitoyhtiölle. Toimiva etäkäyttö, vikalogi ja etäsäätömahdolli-suudet vähentävät päivystyksen kustannuksia.

 

 

 

Asumismuodolla isoin vaikutus kotilatauspisteen hankintakustannuksiin

Latauspisteettä hankkiessa kotitalouksiin saa apua yleensä auton myyjältä, omalta sähköverkkoyhtiöltä, tai latauspistelaitteen valmistajalta tai myyjältä. Kotilatauspisteen hankinta kuitenkin eroaa merkittävästi riippuen siitä omistatko itse omakotitalosi, vai asutko taloyhtiössä johtuen päätöksentekoprosesseista sekä tarvittavista muutostöistä. Latauspisteen asennuksesta saa tehtyä kotitalousvähennyksen.

Kotilatauspiste Omakotitaloon

Kotilatauspisteen hankinta alkaa yleensä katselmoinnilla, jossa arvioidaan paras ratkaisu kotilataukselle. Omakotitalojen yhteydessä on usein jo valmiiksi varattu pysäköintipaikka autolle. Se onko pysäköintipaikka autotallissa talon sisällä, katoksessa, vaiko ulkona vaikuttaa latauspisteen malliin: seinälle kiinnitettävä vai maassa seisova. Merkittävin ero kustannuksiin omakotitalojen välillä syntyy kuitenkin vaadittavista muutostöistä taloon tai pihamaalle. Kotilatauspiste tulle aina kytkeä suoraan sähköpääkeskukseen, joka on luvanvaraista toimintaa ja tulee siis teettää sähköammattilaisella. Helpoimmissa tapauksissa kotilatauspisteen voi asentaa autotalliin pienillä muutostöillä sähkökaapelin vientiä varten. Laajempia urakoita vaativat esimerkiksi latauspisteen asentaminen pihalle pidemmän matkan päähän sähköpääkeskuksesta, joka vaatii kaivutöitä. Latauspisteen asennuksesta on myös hyvä ilmoittaa talovakuutusyhtiölle.

Sähköautojen maahantuojilla on yhä enenevissä määrin sopimuksia eri latauspistetoimittajien ja urakoitsijoiden kanssa, jotta sähköauton ostajille pystytään toimittamaan sekä sähköauto, että kotilatauspiste avaimet käteen –periaatteella.

Kotilatauspiste taloyhtiöön

Taloyhtiöissä kotilatauspisteen hankinta alkaa keskustelulla isännöitsijän sekä taloyhtiön hallituksen kanssa. Mikäli taloyhtiön tahtotila hankkia latauspisteitä sähköautoille on olemassa, alkaa kotilatauspisteiden hankinta niin ikään katselmoinnilla. Olemassa olevat pysäköintimahdollisuudet sekä talon sähköpääkeskuksen sijainti ja ominaisuudet vaikuttavat latauspisteiden toteutumiseen.

Teknisen toteutuksen arvioinnin lisäksi tulee taloyhtiössä päättää sähköauton lataamiseen liittyvien kustannusten jakamisesta. Muutostöiden kustannukset tulisi jakaa yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti osin taloyhtiölle osin sähköauton käyttäjille. Latauksen kulut voi jakaa kulutuksen mukaan, mutta lisäsähkömittareiden asentamisesta voi koitua lisäkustannuksia. Siitä vastaa paikallinen sähköverkkoyhtiö.

Latauspisteen olemassaolo myös lisää asukkaiden kiinnostusta sähköautoiluun tai voi jopa toimia uusien asukkaiden ostopäätökseen vaikuttajana. Edelläkäyvissä taloyhtiöissä sähköautojen latauspisteet on jo otettu huomioon tulevaisuuden pysäköintiratkaisuiden suunnittelussa.

Talvilämmityspistorasioiden käyttöä sähköauton lataamiseen tulee välttää! Talvilämmitysrasiat ovat tarkoitettu auton lohkolämmittimen sekä sisätilalämmittimen käyttöön, eivätkä ne sovellu sähköautojen lataamiseen, sillä se kuormittaa sähköverkkoa huomattavasti enemmän.

Sähköauton käyttö ilman kotilatauspistettä

On tilanteita, jolloin sähköauton käyttö on mahdollista ilman auton lataamista kotona. Tämä usein edellyttää sitä, että auton käyttäjä asuu ja liikkuu pääosin taajamassa, jossa on runsaasti latausasemia. Latauspiste työpaikalla myös edesauttaa sähköauton käyttöä ilman kotilatauspistettä. 

Oikein suunniteltuna, asennettuna, käytettynä ja huollettuna sähköauton latauspiste on turvallinen käyttää.

Sähköteknisesti latauspisteen tuomat riskit eivät ole suuremmat kuin jokaisessa kiinteistössä olevan sähkökeskuksen käytönaikaiset riskit. Sähköauton tuleminen on suurin sähkötekninen muutos olemassa oleviin kiinteistöihin. Nykyaikaiseen kiinteistöön voidaan asentaa 3-5 asiointilatauspistettä ilman, että se aiheuttaa merkittävää kuormaa kiinteistösähköverkolle. Vanhoissa taloyhtiössä kannattaa selvittää huolella olemassa olevan sähköverkon kunto. 

Kolme tärkeintä asiaa muistettavaksi turvallisuus-näkökohtien osalta ovat:

1. Varmista, että latausalue täyttää yleiset palo- ja sähköturvallisuusvaatimukset.

Tarvittaessa teetä selvitys olemassa olevan verkon kunnosta ja kyvystä kantaa sähköautolatauksen kuorma. Ennen asentamista kuntokartoituksella on selvitettävä, että kiinteistön sähköverkon kapasiteetti on riittävä ja mahdollistaa turvallisen asennuksen. Useankaan latauspisteen yhtäaikainen käyttö ei saa aiheuttaa häiriöitä kiinteistön sähköverkkoon. Tee selvityksen mukaiset tarvittavat muutokset keskukseen, liittymään, johtoihin ja kytkentöihin.

2. Varmista, että suunniteltu latausalue täyttää vakuutusyhtiön/Finanssialan keskusliiton vaatimukset.  

Tällä hetkellä jokaisella vakuutusyhtiöillä on vielä oma kanta siihen, miten latauspisteet tulee sijoittaa ja mitkä ovat niiden turvallisuusvaatimukset. Finanssialan keskusliitto on valmistelemassa vakuutusyhtiöiden yhteisiä suosituksia tätä koskien. Suositusten on tarkoitus toimia tulevien määräysten pohjana.

3. Varmista, että latausalue täyttää Seskon suositukset.

Yleiset turvallisuusvaatimukset latauspisteelle ovat:

  1. Merkitty latauspaikka.
  2. Hyvin tuulettuva tila.
  3. Helposti syttyvää ja palavaa materiaalia ei saa säilyttää latauspaikan välittömässä läheisyydessä. 
  4. Jokaisessa latauspisteessä olisi hyvä olla merkittynä näkyvästi puhelinnumero vikatilanteita varten.
  5. Lisäksi vakuutusyhtiöillä voi olla muita rajoitteita latauspisteiden sijoittelulle ja eri suojaetäisyyksille

Käytönaikana kannattaa huomioida seuraavat turvallisuusnäkökohdat:

  1. Latausalue tulee pitää puhtaana tavaroista.
  2. Lataukseen saa käyttää vain ja ainoastaan ajoneuvon valmistajan hyväksymää latausjohtoa.
  3. Latauksessa ei saa käyttää jatkojohtoja.
  4. Latausjohdot eivät saa olla aurausalueella.
  5. Latausjohto ei saa jäädä ajoalueelle.
  6. Irrallinen latausjohto ei saa jäädä kiinni lataustolppaan.
  7. Talvella on huolehdittava, että latausjohto ei jäädy kiinni maahan.
  8. Syöttöä ei saa ottaa rakennuksen sisätiloista esim. ikkunoiden tai ovien kautta.
  9. Tulee huolehtia siitä, että latausjohtoon ei kompastuta latauksen aikana.
  10. Latausjohdon puhtaudesta tulee huolehtia erityisesti pistokytkimien osalta.

Julkiset latauspisteet ja niiden käyttö

Julkisten latauspisteiden ryhmittelymallit

Julkiset latauspisteet on ryhmitelty viiteen luokkaan helpottamaan suunnittelua ja poliittista päätöksentekoa. Nämä mallit ovat olleet käytössä Helsingissä ja Vantaalla yleissuunnitelmia tehdessä. Näitä ryhmittelymalleja on käytetty myös Sähköinen liikenne -hankkeessa sekä eSini-hankkeessa. 

Esimerkkien lisäksi muita mahdollisia kohteita ovat mm. Julkisen liikenteen latauspisteet kuten taksiasemat ja yhteiskäyttöautojen pysäköintiruudut. 

Asukaslataus – julkinen lataus, joka palvelee asukkaiden latausta. 

Suurin osa sähköauton energiatarpeesta ladataan kotona. Lataus tapahtuu tyypillisesti yön yli. Pysäköintiaika 4-12 h.

Työpäivälataus– työpäivän aikana tapahtuva lataus

Työpäivälataus on asukaslatauksen jälkeen yleisimmin käytetty latausmuoto. Työpaikkalataus voi palvella sekä työpaikan omia autoja, työntekijöiden autoja sekä asiakkaiden autoja. Työpäivälatauksessa työntekijöiden autoille riittää yleensä hidas lataus. Yritysten omille autoille tarvittava latausnopeus voi vaihdella yön aikana tapahtuvasta hitaasta latauksesta työpäivän aikana tarvittavaan pikalataukseen. Pysäköintiaika 8 – 10 h.

Pitkän matkan turva – huoltoasematyyppinen pikalataus

Pikalataus tekee sähköautolla ajamisesta entistä helpompaa. Sähköautot, joilla on valmius pikalatauksen käyttöön, voivat “tankata” pikalatauspisteissä viidessätoista minuutissa kerran pari ajettaessa vaikka Helsingistä Mikkeliin.

Liityntäpysäköintilataus – lataus, joka palvelee liityntäpysäköintiä 

Liityntäpysäköintilataus mahdollistaa puhtaiden matkaketjujen luomisen. Tämä houkuttelee polttomoottoriautoilijoita pysäköimään latauspaikoille. Pysäköintiaika 4 – 12 h riittää hyvin hitaallekin lataukselle.

Asioimislataus – lataus, joka palvelee asioimista

Asioimislatauspisteitä tarvitaan palveluiden läheisyyteen sinne, missä kaupunkilaiset liikkuvat ja asioivat. Tällaisia ovat esim. kauppakeskukset, kirjastot, liikuntapaikat, sairaalat jne. Pysäköintiaika 0,5 – 4 h, jolloin saa virran kotimatkaansa hitaallakin latauksella.

 

Varmista latauspisteen näkyminen kartalla

Yhteisten latauspisteiden sijainnista ja toiminnasta kertovan tietokannan tavoitteena on varmistaa nyt ja tulevaisuudessa, että sähköajoneuvoille tarkoitetuista julkisista latauspisteistä on olemassa yksi yhteinen kansallinen rekisteri, jonka tiedot ovat ajan tasalla. Tietokannan rajapinnat ovat avoimia ja kaikilla niillä tahoilla, jotka ovat luovut-taneet tietoja omistamistaan ja/tai hallinnoimistaan sähköajoneuvojen latauspisteistä, on mahdollisuus hyödyntää tietokantaa omassa toiminnassaan – myös liiketoiminnallisesti.

Tietokanta on rakennettu Norjassa kehitettyjen standardien pohjalle, jotka ovat käytössä myös kaikissa muissa Pohjoismaissa ja tulevaisuudessa mahdollisesti laajemminkin Euroopassa. Tämän kansainvälisen ulottuvuuden tavoitteena on varmistaa, että tieto kulkee yli kansallisten rajojen, kuten sitä tarvitsevat sähköajoneuvotkin.

sahkoinenliikenne.fi/latauspistetietojen-syotto

Perusversio latauspisteiden sijaintia esittävästä kartasta löytyy osoitteesta 

www.sähköinenliikenne.fi

Electric Traffic -latauspistesovellus

Electric Traffic -latauspistesovellus auttaa sinua löytämään lähimmät sopivat julkiset latauspisteet. Sovelluksen lisäksi latauspisteet löydät sivulta www.sahkoinenliikenne.fi/latauspisteet